Palkittu politiikan aikakauslehti
36€/4kk

Politiikka

”Tolppa on lyöty maahan” – näin STTK:n Palola arvottaa Stora Enson ja Paperiliiton sopimuksen merkitystä

LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Antti Palola pitää itsestäänselvänä, että kaikkien työmarkkinapöytien neuvotteluissa pyritään vähintään samaan palkkaratkaisuun, minkä metsäyhtiö Stora Enso ja Paperiliitto saivat solmituksi viime viikolla.

Marja Luumi

Demokraatti

– Tolppa on lyöty maahan ja kaikkien katseet kääntyvät siihen, Palola kuvaili työmarkkinakierrosta STTK:n aamiaistilaisuudessa.

Stora Enson ja Paperiliiton yrityskohtaisen työehtosopimuksen palkankorotukset ovat kahtena ensimmäisenä vuotena noin 1,9 prosenttia ja kolmantena noin 0,9 prosenttia. Sopimus on voimassa tammikuun alusta huhtikuun 2024 loppuun.

Palola pitää historiallista sopimusta merkittävänä muidenkin toimialojen kannalta, koska kyseessä on merkittävä vientiteollisuuden ala ja tärkeä yritys.

– On aivan luonnollista, että muissa pöydissä pyritään myös tämän palkkaratkaisun yli. Suomi on nyt noususuhdanteessa, yrityksillä menee varsin hyvin ja työvoimasta on pulaa, hän perusteli.

Metsäteollisuus ilmoitti viime vuoden lopulla jäävänsä pois työehtosopimustoiminnasta, minkä takia alan työehtosopimukset neuvotellaan jatkossa yritystasolla.

Teknologiateollisuus teki Palolan mukaan ”sivistyneemmän” erkaantumisen perustamalla uuden Teknologiateollisuuden työnantajayhdistyksen, jonka on tarkoitus neuvotella valtakunnallisesta yleissitovasta työehtosopimuksesta.

– Nyt on odottava tunnelma, mikä on uuden yhdistyksen kattavuus. Haluan uskoa siihen, että yhdistykseen järjestäytyy niin suuri määrä yrityksiä, että neuvottelut saadaan käyntiin.

”On hyvin vaikea määritellä mitään yleistä linjaa.”

Palola kokee, ettei työmarkkinoilla – ainakaan tässä vaiheessa – tule tapahtumaan täysin mullistavaa muutosta. Metsäteollisuudessakin hänen saamiensa viestien mukaan neuvottelut jatkuvat hyvässä hengessä yhtä yritystä, UPM:ää, lukuunottamatta. Vaikeudet kohdistuvat myös STTK:laiseen Ammattiliitto Prohon, sillä Palolan mukaan yhtiö on kieltäytynyt tekemästä enää edes talokohtaista työehtosopimusta toimihenkilöille.

– Kaikilla muilla toimialoilla neuvotellaan perinteisen järjestelmän puitteissa, STTK:n puheenjohtaja muistutti.

Vahvasti hajautetulla työmarkkinajärjestelmällä on hänen mukaansa seurauksensa.

– On hyvin vaikea määritellä mitään yleistä linjaa tai puhua mistään Suomen mallista. STTK:lainen maailma ei tunnusta mitään vientiteollisuudessa mahdollisesti syntyvää linjaa, jota pitäisi noudattaa orjallisesti.

Pohdinnan paikka on myös se, miten hyvin hajautetussa mallissa huolehditaan ratkaisuja tehdessä suomalaisen yhteiskunnan kilpailukyvystä tai palkansaajien ostovoimasta – tämä vanha maailma on mennyttä, kun keskusjärjestöjen asema on muuttunut.

– Tiedämme roolimme täysin. Elinkeinoelämän keskusliitto EK on systemaattisesti pari vuosikymmentä pyrkinyt romuttamaan yhteiskuntaan vakautta ja ennustettavuutta tuoneen neuvottelu- ja sopimusjärjestelmän. Tämä on ideologista. EK haluaa murtaa yleissitovuutta ja myös kaventaa ay-liikkeen väitettyä valtaa.

”EK on mennyt Suomen Yrittäjien linjalle.”

Työnantajapuoli syyllistää hanakasti ammattiyhdistysliikettä siitä, että se vastustaisi paikallista sopimista. Väärin. Palola näkee paikallisessa sopimisessa paljon mahdollisuuksia ja ratkaisuja, jotka ovat työntekijälle kannatettavia. Mutta pelisääntöjä ei saa unohtaa.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK oli aiemmin samaa mieltä palkansaajaliikkeen kanssa siitä, että paikallista sopimista pitää edistää työehtosopimusten kautta. Nyt se on kääntänyt kelkkaansa.

– Tämä on merkittävää, että EK on mennyt Suomen Yrittäjien linjalle, joka ajaisi paikallista sopimista lainsäädännön kautta.

STTK on huolissaan luottamushenkilöiden asemasta ja vaatii sen vahvistamista lainsäädännön avulla. Palola kertoo tapauksista, joissa valitun luottamusmiehen toimintaoikeuksia ei ole tunnustettu ollenkaan.

– Jos kehityskulku pitkällä aikavälillä on tämänkaltainen näen uhkana, että yleissitovuus voi murtua.

”Poliitikkojen ei pidä puuttua työmarkkinaneuvottelujen sisältöön.”

STTK:laisten liittojen julkisen sektorin neuvottelut työehdoista alkavat pääosin keväällä. Palola näkee niissäkin pöydissä omat haasteensa. Jo nyt julkisuudessa käy kiivas keskustelu hoitajien palkoista.

Korkeakoulutettujen työmarkkinajärjestö Akava ja palkansaajakeskusjärjestö SAK lähettivät kaikille kansanedustajille kirjeen, jossa ne kehottivat poliitikkoja pysymään erossa palkankorotuksista ja ylipäänsä työmarkkinaneuvotteluista.

Kirjeiden taustalla oli Ylen kysely kansanedustajille, pitäisikö hoitajien saada muita parempi palkankorotus seuraavalla työmarkkinakierroksella. Hoitajaliitot Super ja Tehy ovat STTK:laisia liittoja. STTK ei ollut kirjeen lähettäjien joukossa.

– Oli vaikea olla kirjeessä mukana, kun ei ollut pyydetty, Palola huomautti tiistaina.

Hän korosti olleensa vuosikaudet sitä mieltä, että poliitikkojen ei pidä puuttua työmarkkinaneuvottelujen sisältöön.

– On kuitenkin toinen asia, jos työmarkkinapöydässä haetaan erillistä ratkaisua ja kyseessä on julkinen työnantaja, joka saa rahoituksensa valtion varoista. Silloin työnantajalla on velvollisuus kääntyä valtiovallan puoleen ja hakea sitä rahoitusta.

Palola painotti, että valtiovallan edustaja työmarkkinapöydässä ei ole viisasta.

– Tämä ei tarkoita sitä, ettemme tukisi jäsenjärjestöjemme tavoitteita hakea sote-sopimukseen palkkaohjelmaa. Mutta kuten sanottua, rahoituksen pitää sitten tulla valtiovallalta.

Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirtyvät hyvinvointialueiden vastuulle. STTK pitää kevään aluevaaleja hyvin tärkeinä, mutta Palola pahoin pelkää, että niiden teemat eivät nouse pahemmin keskusteluun.

Uudistus koskee noin 130 000 STTK:laista, jotka siirtyvät hyvinvointialueille uuden työnantajan palvelukseen ja lisäksi kuntiin jää iso joukko työntekijöitä. Molempien asema muutoksessa huolestuttaa keskusjärjestöä, ja siksi se patistaa äänestämään.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
36€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE