Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Työmarkkinat

Säätytalolla selvitetään lakko-oikeuden rajoittamista – yleissitovuuden heikentäminen on kuin ampuisi itseään jalkaan, sanoo asiantuntija

LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

– Se oli aika tulitusta, mielenkiintoinen tilanne, työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen kuvaa kuulemistaan hallitusneuvotteluiden työlainsääntöä pohtivassa ryhmässä.

Heikki Sihto

Demokraatti

Aihekin oli yhteiskunnallisesti kuumottava: lakko-oikeuden rajoittaminen. Virallinen tehtävänanto oli: Miten työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmää ja työriitojen sovittelua tulisi uudistaa työrauhan ja vakaan talouskehityksen vahvistamiseksi.

Koskinen myöntää asian räjähdysherkkyyden. Työtaisteluoikeus on ammattiyhdistysliikkeelle lähes pyhä. Hän painottaa, että oli hallitusneuvotteluissa vain kuultavana ja hallitusohjelman tulevista linjauksista hänellä ei ole tietoa.

Koskinen selvitti Säätytalolla lähinnä poliittisiin ja myötätuntolakkoihin sekä työtaistelutoimien hyvityssakkoihin liittyviä periaatteita – eli asioita, joihin työnantajat ovat ajaneet kiristyksiä jo pitkään. Kaikki edellä mainitut kohdat ovat sellaisia, että niiden muuttaminen vaatisi nykyisen työehtosopimuslain avaamista.

– Korostin Säätytalolla, että valmistelun pitää olla kolmikantaista. Jos yksimielisyyttä ei löydy, hallitus sitten päättää mitä tehdään. Arvelen, että tulevalla hallituksella olisi haluja suoraviivaisempaan toimintaan, Koskinen arvelee.

Arvelen, että tulevalla hallituksella olisi haluja suoraviivaisempaan toimintaan.

Hän näkee, että yleisellä tasolla voisi miettiä, onko esimerkiksi edellytyksiä yhdenmukaistaa virkaehtosopimuslainsäädännön työtaistelutoimiin liittyviä rajoituksia koskemaan myös yksityisen puolen työtaisteluja.

Nyt erona ovat muun muassa kielto ryhtyä myötätunto- ja poliittiseen työtaisteluun, virkaehtosopimuksessa oleva henkilökohtainen hyvityssakkovastuu ja ja yksityistä sektoria kovempi suojelutyövelvoite.

– Hyvityssakkoa voisi myös suurentaa, jotta sillä olisi todellista vaikutusta.

Koskinen muistuttaa, että poliittisten lakkojen kieltäminen olisi vaikeaa, mutta arvelee, että kolmikantaisesti yhteinen näkemys voisi löytyä niiden rajaamisesta työajan ja työpaikan ulkopuolelle. Kansainväliset sopimuksetkaan eivät estä poliittisten lakkojen rajoittamista, vaikka estävätkin niiden kieltämisen.

– Hallitusneuvotteluissa todennäköisesti tavoitteena on kohtuullistaa lakoista työnantajille aiheutuvia kustannuksia ja suhteuttaa vaikutuksia niillä tuettavaan toimintaan. AKT on esimerkki liitosta, jonka lakoilla on laajat vaikutukset.

KOSKINEN muistutti Säätytalon hallitusneuvottelijoita myös huonoilla työehdoilla työskentelevien, kuten esimerkiksi ruokalähettien ja marjanpoimijoiden, kehnosta tilanteesta.

– Tällaisilla aloilla tehdään työtä sääntelemättömällä kentällä, jolla laki ei toimi. Heidän työehtonsa on turvattava, jos jatkossakin haluamme maahanmuuttoa ja työntekijöitä näihin tehtäviin.

Työehtosopimusten kattavuuden heikentämisessä työnantajat ampuvat omaan nilkkaansa.

KOSKINEN arvioi lyhytnäköiseksi työnantajien toimintaa, jolla pyritään heikentämään työehtosopimusten yleissitovuutta. Hän pitää sopimuksen laajaa kattavuutta työrauhaa vahvistavana tekijänä.

Kaikkia alan työnantajia koskeva yleissitova työehtosopimus syntyy, kun alan työntekijöistä vähintään 50 prosenttia kuuluu työehtosopimuksen piiriin. Mitä enemmän työnantajia ja työntekijöitä on tällaisen sopimuksen piirissä, sitä paremmin työrauha on turvattu.

– Työtaisteluherkkyys lisäksi kasvaa, jos työntekijöillä ei ole tiedossa selkeästi sovellettavaa sopimusta. Työehtosopimusten kattavuuden heikentämisessä työnantajat ampuvat omaan nilkkaansa.

Koskinen muistuttaa, että lakkoilu, etenkin poliittinen, on Suomessa vähäistä. Lakkojen määrä on romahtanut 1970-1980-luvuilta. Kiellettyjä lakkoja, työehtosopimuksen voimassaoloaikana toimeenpantuja, ei myöskään ole ollut lainkaan samassa määrin kuin aikaisemmin.

– Lakko-oikeuden rajaamista ajavat usein vertaavat Suomea Ruotsiin, jossa lakkoja on vähemmän, mutta nykyään ero on määrällisesti pienehkö.

SEPPO Koskinen on aikaisemminkin ollut neuvomassa hallituksia työehtosopimuslain koukeroista. Esimerkiksi Juha Sipilän (kesk.) hallitus kuuli häntä, kun se laati niin sanottuja pakkolakeja ja kilpailukykysopimusta.

Vaikka Koskinen on virallisesti eläkkeellä, riittää hänellä edelleen työkiireitä. Hän on alansa kysytty selvitysmies. Yksi työ oli Tekniikan akateemisille TEK:lle tehty tuore selvitys digitaalisista lakoista, mistä Koskinen myös kertoi Säätytalolla.

– Lainsäädännössä ei ole mietitty digitaalisia lakkoja, eli kuka, millä ajalla ja kenen laitteilla voi esimerkiksi tehdä työtaistelumateriaalin massalähetyksiä. Työntekijäpuoli joutuu osaltaan miettimään, miten digitaalisessa työtaistelussa joukkovoima saadaan esille. Toteutuvatko työtaistelun tunnusmerkit, jos väki osallistuu työtaisteluun vain kotoa käsin, Koskinen pohtii.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE