Palkittu politiikan aikakauslehti
36€/4kk

Politiikka

Matti Vanhanen: ”Ei kannata lyödä hanskoja tiskiin”

LEHTIKUVA / RONI REKOMAA
Kansanedustaja Matti Vanhanen. Vanhanen on toiminut muun muassa Suomen pääministerinä ja valtiovarainministerinä.

– Keskusta ei tule olemaan mukana hallituksessa, jossa keimaillaan talousryhdin hylkäämisen kanssa. Toivon tähän asiaan hallituskumppaneilta selkeäsanaisia vastauksia, keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko sanoi keskustan puoluevaltuuston kokouksessa viikonloppuna Rovaniemellä.

Johannes Ijäs

Demokraatti

Saarikko jatkoi, että valtiovarainministerinä hänen vastuullaan on ensi vuoden talousratkaisujen valmistelu.

– Aion käydä tämän periaatteellisen keskustelun kaikkien hallitusryhmien puheenjohtajien kanssa vielä ennen joulua. En jää odottamaan jäiden lähtöä Kemijoesta, jos tästä on erimielisyyttä, hän totesi.

Saarikon puheenvuoro on herättänyt spekulaatiot keskustan hallituksessa pysymistä. Demokraatti haastatteli hiljattain valtiovarainministerinä toiminutta, kansanedustaja Matti Vanhasta (kesk.) asiasta.

Saarikon puoluevaltuustopuhetta on tulkittu myös uhkauksena, että keskusta mahdollisesti lähtisi hallituksesta. Kuinka tosissaan tämä hallituksessa pitäisi kuulla tai ottaa?

– Kyllä ilman muuta se pitää ottaa todesta. Mutta siihen on myös hyvin helppo ratkaisu. Se on vain se, että aikaansaadaan luottamus siitä, että hallitusohjelmaa noudatetaan myös talouden osa-alueilla. Ei siinä sen kummemmasta ole kyse.

– Jos oikein puhetta tulkitsin, tätä varmuutta pitäisi saada hyvissä ajoin, ettei meitä yhtäkkiä sitten kehysriihessä yllätetä, että kaikki eivät olekaan hallitusohjelman takana. Kehysriihi on niin myöhäisessä vaiheessa vaalikautta, että sen jälkeen korjausliikkeiden teko on vaikeata.

Muista hallituspuolueista on katsottu, että kehyslinjauksista on sovittu jo vuodelle 2022 ja 2023. Lisäksi on sovittu 370 miljoonan euron leikkauksista. Mihin keskustan pitäisi tässä vielä saada takeita?

– Olin ministeriryhmässä sopimassa siitä reilusta 300 miljoonasta. Se on ministeriöittäin jaettu. Se vielä kohdistuu sellaisiin ministeriöihin, joihin ehkä ne jotka ovat julkisia menoja olleet vuosien mittaan lisäämässä, eivät välttämättä ole niille sektoreille lisäämässä. Itse uskon siihen, että tämä reilu 300 miljoonaa euroa pitää ja se päätös tulee. Se on tärkeää myös luottoluokittajien ja esimerkiksi IMF:n suuntaan, että sillä päätöksellä palataan alkuperäiseen kehystasoon tämän hallituskauden lopulla ja koronan ylityksistä on palattu takaisin. Sen takia se on uskottavuuskysymys.

– Mutta kun puheita kuuntelee, tässä on aika paljon monenlaisia muitakin menopaineita, joita vielä laitetaan ikään kuin tämän koronan jälkihoidon piikkiin. Sellaisia ei nyt pitäisi oikein pöydälle ottaa.

Mitä sanotte heille, jotka kokevat, että keskusta tavallaan rakensi sillan sille, että se keväällä lähtee hallituksesta ja se on tavallaan aika vääjäämätön kehitys?

– Ei sitä pidä vääjäämättömänä pitää. Kaikki on kyllä ilman muuta hallituksen omasta toiminnasta kiinni. Kun keskustan hallitushistoriaa katsoo tästä menneisyyteen, sellaista olettamusta, että me tällä asialla jotenkin leikkisimme, ei kannata ylläpitää.

– Meille hallitukseen mukaan lähtö oli pitkälti talouspoliittinen päätös. Sen takia talouspolitiikka on aidosti tärkeä meille. Hallituksella olisi mahdollisuus saada tästä vaalikaudesta ja mahdottoman koronatilanteen hoidosta hyvät pisteet. Työllisyyden kannalta ei tullut konkurssiaaltoa ja on päästy kansainväliseen kasvuun mukaan. Sitä mainetta ei pitäisi nyt sitten rikkoa tällaisella, voisi sanoa pienillä säädöillä, jossa tehtyjä sopimuksia rikotaan.

”Oliko teidän taannoinen 10 miljardin euron TKI-avaus tällaista keimailua?”

– Meidän kentälle oli aika vaikea kysymys se, että muutama kymmenen miljoonaa peruttiin lähinnä Veikkaus-varoihin liittyviä päätöksiä. Sen symboliarvo on paljon suurempi kuin ehkä muut ymmärtävät. Se lähinnä antoi varoituksen siitä – kun se kuuluu niin sanottujen vaikeiden päätösten joukkoon – että onko kyky niin sanottujen vaikeiden päätösten tekoon kadonnut.

Uskotteko, että keskusta jatkaa hallituskauden loppuun hallitukessa?

– Ilman muuta todennäköisyys ja mahdollisuus on paljon suurempi kuin toisin päin. Siihen riittää se, että eletään myös talouspolitiikassa hallitusohjelman mukaan tiedostaen ne poikkeukset, jotka koronan takia tehtiin. Me olemme itse olleet niitä poikkeuspäätöksiä tekemässä. Ei kannata lyödä hanskoja tiskiin. Nyt hallituksella on hirveän tärkeä tehtävä siinä, että pystytään hyödyntämään tämä kansainvälinen kasvu täysimääräisesti. Meillä on hankala työmarkkinatalvi ja -kevät edessä. Tarvitaan semmoinen hallitus, joka pystyy näissä oloissa toimimaan.

Punamulta-akselia yritettiin tiivistää. Onko se nyt taas jotenkin kokenut haaksirikon, ettei se toimikaan niin hyvin?

– On kuitenkin ollut paljon myönteisiä merkkejä. Muun muassa suhtautuminen komission metsälinjauksiin on vahvistanut meillä ilman muuta luottamusta siihen, että kyllä punamulta ymmärtää reaalitalouden tekijöitä ihan kunnolla.

Valtiovarainministerinä toimiessaan Vanhanen esitti Maaseudun Tulevaisuudessa kymmenen miljardin sijoitusta kymmeneksi vuodeksi tutkimuksen, kehityksen ja innovaatioiden (TKI) lisäämiseen, jolla saataisiin Suomen talous selvästi nykyistä kovempaan kasvuun.

Saarikko puhui puoluevaltuustossa keimailusta. (”Keskusta ei tule olemaan mukana hallituksessa, jossa keimaillaan talousryhdin hylkäämisen kanssa”, Saarikko sanoi.) Oliko teidän taannoinen 10 miljardin euron TKI-avaus tällaista keimailua?

– (Naurahtaa) Saa sen sellaiseksikin tulkita, mutta minä olen erittäin tosissani sen kanssa. Jos Suomessa uskotaan ja luotetaan siihen, että tutkimus- ja kehitystoiminnalla voimme saada aikaan uutta kasvua, silloin meidän pitää uskaltaa myös satsata siihen. Se olisi todellinen tulevaisuusinvestointi.

– Mutta en ole koskaan ehdottanut pelkästään rahan käyttämistä, vaan se liittyisi kasvupolitiikan kokonaisuuteen, jossa työvoiman saanti, luvitukset ja myös yritysten investointikyky oman pääoman kartuttamiseen on niin luotettavalla tasolla, että yrityksissä uskalletaan suunnitella vuosien päähän ulottuvia mahdollisia investointihankkeita. Minusta T&K:n kautta lähestyminen on kuitenkin ehkä reaalisin keino aikaansaada meille parempi talouskasvu kuin muutoin on tulossa. Suomen kannalta olisi vahinko, jos me jäisimme tämän kasvupyrähdyksen jälkeen tällaiselle noin prosentin vuosikasvulle. Meidän pitää päästä siitä vahvempaan kasvuun.

Pitäisikö hallituksen vielä jotenkin istua alas ja sopia nämä viime aikojen möykyt?

– Se on hallituksen sisäinen asia. Parempi, että ulkopuolelta en siihen puutu.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
36€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE